Tekoäly, kuten esimerkiksi ChatGPT, on keväästä 2023 lähtien ollut kovassa nosteessa. Jos johto ei itse ole vielä pohtinut sen voiman valjastamista, on henkilökunnan joukossa sitä ainakin kokeiltu. Kuten kaikessa, tässäkin hommassa on tärkeää pitää mielessä tietosuoja sekä datan tietoturva, ja laittaa sisäiset säännöt kuntoon mahdollisimman pian.
Jotta sormi ei mene suuhun, silmään tai mihinkään muuallekaan, tulisi jokaisen organisaation käydä läpi etukäteen ainakin oheisia seikkoja ennen kuin tekoäly pääsee talossa valloilleen.
Tuotimme tämän artikkelin osittain tekoälyratkaisulla ja voimme todeta, että nämä tulevat muuttamaan työskentelytapoja. 😉
Tekoälyn palveluntuottaja on ulkopuolinen taho
Jos sisäisessä ohjeistuksessa ei ole vielä määritelty, mitä tietoa saa lähettää organisaation ulkopuolelle ja mitä ei, tee se viimeistään nyt. Yrityksen sisäiseen käyttöön tarkoitettua tietoa ja varsinkin asiakastietoa ei tulisi syöttää jokaiseen eteen tulleeseen nettipalveluun muutenkaan.
Rajaa mitkä tekoälyn palveluntarjoajat ovat sallittuja
Kartoita sisäisesti tai IT-kumppanisi avulla, minkälaisista tekoälyn palveluista organisaatiossa voisi olla hyötyä. Palveluja on jo satoja ja niin myös käyttöehtoja sekä datan säilytyskäytäntöjä. Nämä ovat ehdottoman tärkeitä asioita varmistettavaksi ennen käyttöönottoa. Säilytetäänkö data EU- tai ETA-alueella, kopioidaanko data sen ulkopuolelle ja miten palveluntarjoaja on oikeutettu edelleen käyttämään tekoälypalveluun tallennettua dataa esimerkiksi tekoälyn edelleen opettamiseen? Savottaa löytyy.
Usein datan säilyttämiseen ja käsittelyyn vaikuttaminen tarkoittaa maksullista palvelua.
Sisällöntuottaja on vastuussa sisällöstään, ei tekoäly
Vaikka tekoäly tuottaakin yllättävän laadukasta sisältöä, ei se tarkoita, etteikö sekin ole välillä väärässä. Varsinkin tekstisisältöä tuottaessa on sisällöntuottajan varmistettava lähteet ja niiden luotettavuus, sillä tekoälykin on lähteidensä varassa eikä sekään säästy disinformaatiolta.
ChatGPT ja Google Bard ovat molemmat generatiivisia tekoälyjä, joiden vastausten tuottaminen perustuu viime kädessä kuitenkin todennäköisyyksiin. Siksi vastaukset voivat sisältää ja sisältävätkin virheitä. Tämä on aina syytä pitää mielessä.
Ei ole siis tavatonta, että tekoäly ”keksii asioita”, eli päättelee tai yhdistelee dataa väärin, jolloin sisältö näyttää nopeasti vilkaistuna hyvältä mutta tarkemmin tarkastaessa huomaa, ettei siinä ole päätä eikä häntää. Tämän ilmiön sattuessa puhutaan usein, että “tekoäly hallusinoi”.
Päivitä ohjeet ja sopimusehdot
Organisaation on pystyttävä ohjeistamaan tai kouluttamaan selkeästi henkilöstölleen, mitä tekoälypalveluja saa käyttää, mitä tietoa kyseisiin palveluihin saa syöttää ja ennen kaikkea, mitä ei saa tehdä. Myös kumppanuuden läpinäkyvyys ja juridiset seikat täytyy käsitellä. Viestintä asiakkaiden suuntaan ja yleisten sopimusehtojen päivitys saattaa olla edessä.
Tekoälyn käyttö tarjoaa monia etuja ja vähintäänkin nopeuttaa työskentelyä, mutta organisaatioiden on ymmärrettävä, että tämä kehitysaskel kannattaa tehdä hallitusti, vastuullisesti ja ennen kaikkea tietosuojaa kunnioittaen.
Muuta pureskeltavaa aiheesta
Etenkin tekoälyn SWOT-analyysi, sivu 30.